Tasan 10 vuotta sitten lähdin mukaan politiikkaan. Oli samanlainen sateinen ilta ja osallistuin Vantaan Keskustan tilaisuuteen Kartanonkosken koululla. Jännitti niin pirusti kun menin paikalle. Paikalliset aktiivit Eija Savela ja Juha Hirvonen toivottivat lämpimästi tervetulleeksi. Silloinen pääministeri Matti Vanhanen oli tilaisuudessa puhumassa. Kaikki oli jotenkin uutta ja ihmeellistä. Muistan ajatelleeni, ”voiko tätä kokonaisuutta osata tai hallita?”. 10 vuotta myöhemmin voin todeta, että ei voi. Voi ainoastaan toimia oman arvopohjan mukaisesti ja miettiä mikä on paras vaihtoehto koko yhteiskunnan kannalta.
Tämä matka on opettanut minulle todella paljon yhteiskunnasta, ihmisistä ja ennen kaikkea itsestäni. Olen saanut vastuuta ja päässyt tekemään pieniä ja suuria päätöksiä. Mitä suurempi päätös, sitä useampia mielipiteitä asiasta on. Näihin tilanteisiin ei ole ohjekirjaa ja jokainen vaihtoehto on osalle ihmisistä positiivinen ja osalle negatiivinen. Kärjistäen voisi sanoa, että joku kärsii aina. Tämä on politiikan raadollinen puoli josta ei usein puhuta.
Jos joku olisi 10 vuotta sitten kertonut, että pääsen osallistumaan Vantaan kaupunginhallituksen toimintaan tai että, saan johtaa Keskustan Uudenmaan piiriä niin olisin nauranut. Upeita kokemuksia, hienoja ihmisiä ja hyviä sekä huonoja päätöksiä on tälle matkalle osunut. En malta odottaa mitä seuraavat 10 vuotta tuovat mukanaan. Kiitoksia perheelle ja läheisille sekä kaikille matkakumppaneille ja hymyillään kun tavataan.