Ajatus jokaiselle maksettavasta tulosta on noussut keskusteluun viimeaikoina. Poliittiset toimijat näkevät perustulon kaiken ratkaisevana toimenpiteenä. Itse näen, että perustulo on yksi askel kohti vahvasti jakautuvaa yhteiskuntaa, jossa hyväosaiset ihmiset voivat hyvin ja perustulon varassa elävät siirretään yhteiskunnan laidoille. Heille annetaan tulosiirtona sellainen summa jolla he juuri ja juuri tulevat toimeen. Näin ollen varmistetaan, että tämä kansanosa ei aiheuta vaaraa meidän yhteiskuntarauhallemme. Onko niin, että perustulon avulla pyrimme siirtämään vähäosaiset ja työttömät pois silmistä ja pois mielistä?
Tämä ei ole mielestäni oikea ratkaisu Suomen kaltaiselle pienelle valtiolle. Jo tällä hetkellä meidän työllistämispolitiikkamme on Euroopan mittakaavassa todella passiivista. Mikäli siirrymme perustulomalliin, on vaikea uskoa, että tähän tulee muutosta. OECD:n tekemä Suomen aktivointipolitiikan maatutkinta osoittaa selvästi, että aktivointipolitiikan volyymi on Suomessa selvästi alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa aktiivisen työvoimapolitiikan menot ovat lähellä EU-maiden keskiarvoa, kun taas passiivisen työvoimapolitiikan menot ovat selvästi EU-maiden keskiarvon yläpuolella. Mikäli siirrymme perustulomalliin, tämä kehitys tulee vaan kiihtymään.
Tässä muodostuu sellainen uhkakuva, että työtön jätetään yksin ongelmiensa kanssa. Ajatusmalli muotoutuu hyvin helposti, siten että yhteiskunta tarjoaa yksilölle jo perustulon, joten se ei ole velvollinen tarjoamaan mitään muuta. Tämä, jos mikä sotii hyvinvointiyhteiskunnan arvoja vastaan.
Perustulo kiihdyttää yhteiskunnan kahtiajakoa ja on vääränlainen signaali. Työ on ja sen tulee olla itseisarvo. Perustulo antaa ihmisille ikään kuin oikeutuksen hypätä syrjään yhteiskunnasta ja olettaa, että yhteiskunta huolehtii heidän toimeentulostaan. Tämä on ideologisesti väärä viesti kansalaisten suuntaan. Luonnollisesti meidän tulee ylläpitää hyvinvointivaltion turvaverkkoja, mutta samalla kannustaa ihmisiä kantamaan vastuu omasta elämästään. Me olemme pieni kansakunta, jonka menestys pohjautuu yhdessä tekemiseen, meillä ei ole varaa poliittisilla päätöksillä jakaa kansakuntaa menestyjiin ja niihin toisiin, jotka elävät perustulon varassa. Tämä on syy jonka takia vastustan perustuloa.