Olen seuraillut suurella mielenkiinnolla viime viikkoina käytyä keskustelua hevosenlihan päätymisestä meidän kaikkien lautaisille. Toivon todella että tämä tapaus viimeistään avaa ihmisten silmät sille tosiasialle, että emme todellisuudessa tiedä mitä syömme ja mistä ruokamme on peräisin.
Hevosenlihassa ei sinänsä ole mitään vikaa. Henkilökohtaisesti pidän hevosenlihan mausta, mutta haluaisin tietää milloin syön hevosta ja milloin nautaa. Ylikansallinen elintarviketeollisuus ja pitkät tuotantoketjut ovat johtaneet siihen että raaka-aineiden alkuperään on lähes mahdotonta selvittää. On näkemykseni mukaan jokseenkin erikoista että eineksiä valmistavat yritykset eivät osaa vastata yksinkertaiseen kysymykseen; minkä eläimen lihaa kyseisessä tuotteessa on? Pitkistä tuotantoketjuista johtuen liha tulee tehtaille valmiiksi jauhettuna ”mössönä” josta on mahdotonta tietää mitä se sisältää. Miten tätä prosessia voidaan valvoa?
Olen aikaisemmin todennut useaan otteeseen että suomalaisen maatalouden ja elintarviketeollisuuden ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää. Puhtaasta ruuasta ja vedestä tulee olemaan huutava pula lähitulevaisuudessa ja näin ollen kotimaisen ruuan merkitys kasvaa huomattavasti. Mikä on nykyisen hallituksen vastaus tähän ongelmaan? Maatalouden alasajo on kiihtynyt ja sitä perustellaan EU:n sisäisten markkinoiden toimivuudella. Markkinat toimivat nyt, mutta miten ne reagoivat kriiseihin. Valitettavasti sitä ei tiedä kukaan.
Toinen asia on ruokamme laatu ja turvallisuus. On mielestäni melko erikoista että ihmiset kiinnittävät suurta huomiota siihen minkä merkkisiä vaatteita he käyttävät ja minkä maalaisella autolla he ajavat, mutta sillä ei ole mitään merkitystä mitä laittaa suuhunsa. On yhdentekevää onko teuraseläin kasvanut Saksassa vai Puolassa ja ennen kaikkea mitä sille on syötetty. Luotamme sokeasti elintarviketeollisuuden myyntipuheisiin puhtaasta ruuasta ja valvotuista prosesseista. Riittää kun mainoksessa ja pakkauksessa on kivannäköinen maatila, jossa eläimet näyttävät onnellisilta. Tästä näkökulmasta hevosenlihakohu on positiivinen asia. Toivottavasti ihmiset heräävät vihdoinkin siihen mitä meille syötetään.
Näiden ajatusten jälkeen ajattelin kuitenkin hoitaa tämän päiväset ruokaostokseni Lidl:ssä, koska hintataso sopii kukkarolleni huomattavasti paremmin. Tämä johtuu täysin Suomen elintarvikemarkkinoiden keskittymisestä S ja K-ketjujen välille. Kuluttajahinnat ovat olleet viimevuosien aikana hurjassa nousussa, mutta tuottajille maksetut korvaukset ovat polkeneet lähes paikallaan. Kysymys kuuluu mihin nämä saavutettu voitot on käytetty?
Mielestäni on tärkeää, että suosimme suomalaisia elintarvikkeita, oli ostopaikkana sitten Lidl tai Alepa.